torstai 19. syyskuuta 2013
Note to myself - vaatehaaveita
Tälle voisi olla käyttöä talvella: 3/4-hihainen leotard, navy
Tämä on tosi nätti, muttei ehkä kovin tarpeellinen: Shifonkihame+leotard, burgundy
Tämä on seuraava leotardini (ei siis ihan hetkeen): Perusleotard, burgundy
Nämä olisi kyllä hyvät: Neulotut shortsit, tummanharmaat
Tai sitten nämä: neulotut shortsit, harmaa-pinkki
Jump!
Tangolla sain mielestäni ihan kauniin näköisen liikkeen oikealla jalalla rond de jambessa ja sain säilytettyä aukikierron omassa maksimissani koko kaaren ajan (tässä auttoi myös peilistä seuraaminen, jolloin pystyin varmistamaan, ettei lonkka päässyt tipahtamaan). Mutta kun se vasemman puolen aukikierto on niin surkea! Siis niin turhauttavaa, kun tiedän tasan miten liike pitäisi tehdä, mutta jalka ei toimi eikä tottele.
Tällä viikolla olen taas joogannut, venytellyt ja treenannut sitä aukikiertoa. Katsotaan kuin eukon käy tänään jatkotunnilla...
Ps. Olen katsonut YouTubesta Dance Academya ja -oh boy- jäänyt heti koukkuun. Ihanaa hömppää :)
lauantai 14. syyskuuta 2013
Think what you like, I wear pink!
Tällä viikolla alkoi aikuisopiston alkeet2-kurssi. Selvisin ehkä puoliväliin tuntia (=90min) vanhoilla opeilla, mutta sitten kuvaan tuli myös jalan nostot ja loppuun vielä piruetitkin, joita en kyllä muista sieltä lapsuudesta alkuunkaan! Voi apua, ei kyllä mennyt kauhean hyvin ja keskilattialla hukkasin loputkin tasapainoni rippeet... Tunti oli jaloille aika rankka ja todella tiesi hyppineensä, mutta mitään kipeitä ukkovarpaita pahempaa ei kuitenkaan siitä seurannut.
Tänään olin sitten taas lauantain ryhmässä ja huima muutos torstaiseen! Tuli onnistumisia, oivalluksia monessa kohtaa ja löysin nyt kunnolla (=paremmin) sen tasapainonkin! Tykkään tosi paljon tästä opettajasta ja taitaa käydä niin, että vaihdan tiistain tuntini tähän, koska se tiistai ei aikataulullisesti oikein sovi ja haluan joka tapauksessa käydä tällä tunnilla mahdollisimman paljon.
Eli nyt sitten tuntini ovatkin ma-ilta (alkeet), ti-aamu (alkeet tai lattiatanko) silloin kun olen vapaalla/iltavuorossa, torstai-ilta (alkeet2) ja lauantai-päivä (alkeet), tosin useampina viikkoina joku tunti varmasti jää pois, mutta kuten huomaatte, niin olen todellakin jäänyt koukkuun. Venytellä pitäisi nyt vain muistaa tarkemmin tunnin jälkeen. Huomasin tänään, että pientä takapakkia on nyt venyvyyden suhteen tullut.
Maanantaina on sitten taas paluu töihin, mitenköhän sitä sopeutuu takaisin lähes 5 viikon vapaiden jälkeen...
Ps. Suositelkaa jotain sopivaa musiikkia kotiharjoitteluun!
perjantai 6. syyskuuta 2013
Yhdet treenit ja monta hyvää aietta
Keskilattialla tehtiin tuttuja chasséita ja polkka-askeleita, osin myös hieman uusin koreografioin. Tutut grande jetét ja uutena tuli pikkuhypyt ensimmäisessä ja toisessa asennossa. Nämä eivät sujuneet erityisen hyvin, koska en saa aukikiertoa pysymään hypyn aikana. Näitä pitäisi mielestäni valmistella jotenkin turvallisemmin, sillä itselläni ei ainakaan vielä riitä alakropan hallinta puhtaisiin hyppyihin. Ja polvethan siinä on sitten tulilinjalla.
Tunnin loppuun otettiin vielä imitaatio-improvisaatio -sessio, josta en kyllä itse tykännyt yhtään, mutta menköön se oman rajoittuneisuuteni piikkiin.
Tunnin jälkeen huomasi kyllä, että hhyppyjä oli tehty aiempaa enemmän, sillä lonkka hieman ilmoitteli itsestään.
Tiistaille olin suunnitellut aamutuntia, mutta en sitten saanut itseäni ajoissa koirien kanssa lenkille. Myös muita treeniaktiviteetteja olin viikolle suunnitellut, mutta yksittäisiä pieniä venyttelyjä ja pitkiä kävelylenkkejä lukuunottamatta en ole tehnyt mitään...
Huomenna menen kuitenkin taas lauantaitunnille ja ensi viikolla menen sinne tiistain aamutunnille!
Ps. Tilasin kotiharjoittelun tueksi ohjevihkoset täältä: http://koti.mbnet.fi/lowcarb/liikunta/baletti.html
Vaikuttaa todella hyvältä!
sunnuntai 1. syyskuuta 2013
Tanssien lauantaihin ja lomalle
Kävin tekemässä kolmen päivän pikaviisitin töissä kahden lomapätkän välillä ja uusien vapaiden alkua päätin juhlistaa balettitunnilla. Tällä kertaa paikkana oli Taiteiden talo Hakaniemen ja Sörnäisten välimaastossa. Saleja ja siispä myös treenaajia menossa ja tulossa oli paljon enemmän kuin vakiopaikassani Olympiastadionilla. Löysin kuitenkin onneksi helposti pukuhuoneet ja oikean salin. Samoissa tiloissa treenaa muuten myös balettioppilaitos ;).
Tunti aloitettiin hyvin eri tavalla, kuin oma vakiotuntini. Perinteisten venyttelyjen sijaan tehtiinkin syvien lihasten aktivointia mm. hengityksen avulla, pysymällä minuutin punnerrusasennossa ja tekemällä aukikkertoa tehostavaa liikettä kylkimakuussa musiikin tahtiin. Myös jalkateriä ja nilkkoja jumpattiin ja haettiin tuntumaa päkiöille ja varpaiden kärkiin. Ihan mukavaa ja tehokasta vaihtelua, vaikka itse tarvitsenkin myös niitä venyttelyjä.
Keskilattialla jatkettiin hetki kuivaharjoitteluna seuraavaa tankosarjaa. Hyvä muutos tavalliseen suoraan aukikiertoon ja ykkösasentoon siirtymiseen oli se, että ensin aloitettiin kuudennesta asennosta (vaikka se tuntuikin hieman hassulta alkuun) ja aktiivisesti ajateltiin lonkkiin aukikierto, vaikka jalkaterät pysyivät kuudennessa. Siitä olikin huomattavasti helpompi avata jalat ensimmäiseen asentoon.
Samat harjoitukset tehtiin siis myös tangolla. Hieman helpommat sarjat, kuin mitä ollaan tehty omalla tunnillani ja olisin pitänyt hieman pidemmästä tankoharjoituksesta (koska, kuten todettu, rakastan tankotyöskentelyä), mutta kuitenkin hyvät ja tehokkaat. Olin koko ajan tarkkana vartalon oikeasta kannatuksesta ja mielestäni sainkin hyvän tuntuman korsettiini. Myös peilikuvan ryhtiin olin pääasiassa tyytyväinen, eli sain pidettyä vatsan ja pepun paketissa.
Takaisin keskilattialle, jossa tehtiin diagonaalilla triplettiä "yksi matala, kaksi korkeaa" neljä kertaa ja viides ympäri, kaksi sarjaa per suunta. Eka kerta meni tosi hyvin. Sitten rupesin miettimään nilkkojen ojennusta ja sekosin askeleissa täysin. No, loppua kohti sain sitten vielä parannettua vähän. Sitten jatkettiin chasséilla, jotka on tuttuja omalta tunnilta, mutta nämä tehtiin helpommin ilman välihyppyä ja jalan vaihtoa. Vaikeaa oli saada johtava jalka liukumaan lattialla, joten tuntui kauhean kömpelöltä. Lopuksi vielä grand jeté joka toisella askeleella. Kaikissa diagonaalisaorjoissa pidettiin muuten käsiä vyötäröllä, mikä tuntui vähän hassulta, vaikka ymmärränkin sen tarkoituksen pitää keskivartalo aktiivisena ja helpommin kotrollissa.
Loppuksi koottiin tunnin anti rintamasuunnassa peiliin päin tehdyssä adagiossa, jossa mukana myös käsien perusasentoja, ja ihan loppuun vielä venyttelyt sekä révérence.
Mukava tunnin kaiken kaikkiaan ja kiva tehdä välillä eri tavalla. Pidin siitä, että liikkeitä käytiin läpi monessa kohtaa lihasfysiologisesta näkökulmasta, mutta sitten taas toisaalta tunti oli normaalituntiani kevyempi vaikka oli vartin pidempi. Aion kyllä ehdottomasti käydä tällä tunnilla toistekin, kunhan vain lauantain työvuorot antavat periksi. Ensi viikolle suunnittelen joka tapauksessa useampaa tuntia, sillä haluan ehdottomasti käydä testaamassa ainakin yhden aamutunnin. Oi voi, tämä on niin koukuttavaa! :)
torstai 29. elokuuta 2013
Oi ihana baletti!
Maanantain balettitunnin jälkeen hymyilin kuin Naantalin aurinko ja hihkuin miehelleni: "Se oli ihanaa! Olin ihan surkea, mutta se oli silti ihanaa!"
Montakin syytä tähän riemuun oli edellisen tunnin ristiriitaisten tunteiden jälkeen. Ensinnäkin meitä oli tunnilla huomattavasti vähemmän ja saliin oli tuotu ylimääräisiä tankoja, joten tilaa oli enemmän ja tangolle pääsin sellaiseen paikkaan, josta näin hyvin peiliin.
Toiseksi, siitä huolimatta että olin venytellyt selvästi vähemmän viime viikolla ja muutenkin ottanut rauhallisemmin lonkkaa säästellessäni, olin jälleen edellistä kertaa venyvämpi. Tai ainakaan mitään takapakkia ei ollut tullut. Lisäksi säästyin edellisellä tunnilla vaivanneilta jalkapohjan suonenvedoilta, nilkkoja ja jalkapohjia olenkin kyllä yrittänyt kovasti venytellä, pyöritellä ja aktivoida.
Löysin myös sisäisen korsettini heti alkutunnista, yritin koko ajan tiedostaa takapuolen ja vatsan olemassaolon, eikä mitään kovin pahoja repsahduksia tullut.
Tangolla tehtiin pidempi harjoitussarja kuin aiemmin ja jossain vaiheessa jouduin melkein nipistämään itseäni, että keskityhän nyt tekemään äläkä vain unohdu fiilistelemään musiikkia ja sitä balettitunnilla olemisen ihanuutta.
Aukikiertoni on tosiaan surkea eikä yksinkertaisetkaan liikesarjat ole helppoja, mutta lohduttavaa on se, että ne oikeasti ovat ihan tuttuja sieltä lapsuudesta. Käsien perusasentoja tehtiin musiikkiin keskilattialla ja ne taas tuntuivat helpoilta. Askelsarjat diagonaalilla menivät selvästi paremmin kuin viimeksi. Siis sain niistä taas sen ensimmäisen kerran onnistumistunteen.
Suorastaan nautin siitä balettitreenin rääkistä jaloille ja keskikropalle! Työni kuormittaa ylävartaloa ja käsiä, joten tämä on ihanaa vastapainoa sille. Yhdessä vaiheessa elämää kävin paljon aerobic- ja pump-tunneilla, mutta huomaan nyt, että tämä sopii minun kropalleni paljon paremmin. Miksi oi miksi en ole tajunnut tätä tanssimisen mahdollisuutta aikaisemmin?!
Lonkka ei vaivannut tunnilla ollenkaan, ainoastaan venyttelyissä jouduin hieman säästelemään siltä puolelta. Varmuuden vuoksi jätin kuitenkin taas tiistain treenit väliin, jotta se ei ärtyisikään enempää, mutta suunnittelen meneväni lauantaina korvaavalle tunnille.
Dance Direct myöskin ilahdutti maanantaitani, sillä toinen tilaamani varustesetti saapui! Plumen ja Blochin burgundyn väriset leotardit, joista ensin mainitusta tuli heti suosikkini ja toinen on sama kuin aiemmin tilaamani navyn värinen, tämänhetkinen kakkossuosikkimallini; mustat caprit kotitreeneihin, joogaan yms.; mustat pitkät neulotut lämppärihousut ( nämä oli pakko tilata, koska ne maksoi jossain supertarjouksessa alle 10 €!!); vaaleanpunainen neulottu hihatin, jota tuskin kehtaan treeneihin laittaa (siellä lähes kaikki muut on topeissa ja mustissa legginsseissä), mutta pitäähän nyt balleriinalla pinkkiä olla... ja lopuksi vielä muuhun treenikäyttöön väljä turkoosinvärinen toppi. Nyt ei varmaan sitten hetkeen tarvitsekaan mitään hankkia! Tykästyin kyllä kovasti tuohon viininpunaiseen ja se käy hyvin yksiin vaaleanpunaisten ja harmaiden asusteiden kanssa.
Ps. Akateemisessa kirjakaupassa käteen sattui Mary Helen Bowersin "Ballet Beautyful"-treeenikirja. Onko kukaan lukenut tai tehnyt kotitreeniä sen mukaan?
perjantai 23. elokuuta 2013
Keskenjääneistä asioista
Minulle baletti oli se pikkutytön unelma, jota pääsin harrastamaan. Ensin satubaletin kautta ja sitten "ihan oikeille balettitunneille". Kovinkaan tarkkoja muistikuvia minulla ei aiheesta ole, mutta kaivelin vanhempieni luona kotialbumeja ja löysin sieltä kuvia jostain kevätnäytöksestä, jossa meidän ryhmämme esiintyi valkoisissa tutuissa. Olin yllättynyt, kuinka oikean pikkuballeriinan näköinen kuvissa olin. Samalta vuodelta löytyi kuvia minusta myös kärkitossut jalassa, joten olen ollut silloin 10-11-vuotias. Samoihin aikoihin aloitin ratsastuksen ja aika pian tämän jälkeen tanssiminen sitten jäi.
Ratsastusta harrastinkin sitten lähes aikuiseksi asti ja jokusen vuoden tauon jälkeen palasin vielä uudelleen sen lajin pariin. Pääsin silloin kisaamaan, hoitamaan myös yksityisiä hevosia ja toteutin siinä ehkä sellaista nuoruudessa kesken jäänyttä unelmaa, sillä nuorempana minulla ei ollut esimerkiksi omaa hoitohevosta, vaan sain tyytyä yhteen ratsastustuntiin viikossa sekä joihinkin leiri/vuokrausviikkoihin vuodessa.
Muutaman aktiivisen ns. tätiratsastusvuoden jälkeen olikin vuorossa seuraavan unelman toteuttaminen, sain vihdoin mahdollisuuden hankkia oman koiran! Ja kuten minulle selvästikin helposti käy, hurahdin seuraavaksi siihen maailmaan täysin. Tämän koiran kanssa tuli koettua koirankoulutuksen ala- ja ylämäet, pienet pettymykset ja suuret menestykset näyttelykehissä ja kisakentillä sekä monet hienot reissut yhdessä. Eikä se täysin merkityksetön ollut myöskään ensikohtaamisessani mieheni kanssa. Ja sillä tiellä olen edelleen. Koiria on nykyään kolme, joista yksi on mieheni mukana huusholliin tullut ja yksi yhdessä hankittu, vaikka onkin minun projektini täysin. Meillä on siis tällainen uusioperhe.
Ja koska koirattomaan elämään ei ole enää paluuta, niin nyt se tanssimaailma saa sovittautua tähän jo olemassa olevaan kehykseen.
Olen paljon pohtinut sitä, miksi sitten lopetin tanssimisen lapsena. No jos totta puhutaan, niin tuskin olin erityisen lahjakas siinä, vaikka rytmitajuinen ja musikaalinen olenkin ollut koko ikäni. Enkä ehkä myöskään jaksanut panostaa siihen niin paljon, että olisin edistynyt motivaation säilymisen edellyttämällä tavalla. Kun sitten taas ratsastuksessa minulla selvästi oli jotain luontaista lahjakkuutta, niin siinä taas raha oli suurimpana esteenä (ratsastus on valitettavasti erittäin kallista, ainakin täällä pääkaupunkiseudulla) ja toisaalta hieman haastava harrastettava ilman autoa, jota meidän perheellä ei ole koskaan ollut eikä meillä edelleenkään mieheni kanssa ole.
No, tanssin pariin paluusta muistan kyllä haaveilleeni edellisen kerran jo joskus lukioikäisenä, kun luin joitain tanssiaiheisia nuortenkirjoja ja muistaakseni muutaman tähtitanssijan elämänkerrankin. Mutta tilaisuus tarjoutui sitten nyt, ja parempi näin "myöhään", kuin ei milloinkaan. Vaikka tuskin ne minun fyysiset ominaisuuteni sitten lapsuusaikojen ovat mitenkään parantuneet, en ole muuttunut tässä välissä pitkäraajaiseksi ja notkeaksi keijukaiseksi, niin sillä motivointipuolella olen oppinut paljon. Siitä voi varmasti kiittää näitä muita vuosien varrella harrastamiani lajeja, sillä jonkin verran olen pään seinään hakkaamisesta ja vastoinkäymisistä oppinut peräänantamattomuutta ja sinnikkyyttä. Ja mikä tärkeintä, minulla on nyt se palava halu. Oppia tanssimaan.
keskiviikko 21. elokuuta 2013
Voihan vihoitteleva lonkka
Siinä missä olen saanut oikeaa lonkkaa avattua ihan huimasti venyttelyllä, on vasemman kanssa tullut suorastaan takapakkia. Ehkä olen yrittänyt avata sitä, jo alunperinkin huomattavasti jäykempää, turhan kovakouraisesti ja se on nyt ottanut siitä itseensä niin että jopa risti-istunta tuntuu aika pahalta. Maanantain tunnilla se ei oikeastaan vaivannut, mutta tuntuu ettei sitä parane venytellä nyt yhtään. Kipulääkettä ja mobilisointia sellaisella liikkeellä, joka ei tunnu pahalta nyt aluksi ja toivottavasti se toipuu sillä.
Yritin miettiä, onko lonkan ongelman takana jotain muuta, vai voiko ne oikeasti olla luonnostaan noin eri paria. Muistin (tai no, enpä sitä ole missään vaiheessa unohatnut, mutta tuli nyt mieleen että voisi olla yhteydessä tähän), että n. 10 vuotta sitten kaaduin hevosen kanssa, siis jäin kaatuvan hevosen alle, ja nimenomaan tämä vasen jalka sai suurimman osan siitä hevosen painosta päälleen. Mitään ei mennyt rikki, mutta jalka (lähinnä reidestä) näytti kyllä jonkin aikaa kuin katujyrän alle jääneeltä. On täysin mahdollista, että lonkan/nivusen alueelle on tästä jäänyt jonkinlainen arpeuma lihaksiin. Normaalielämässä tapaturma ei ole muistuttanut itsestään, hevosen selkäänkin nousin samantien uudelleen (tai minut nostettiin ja laitettiin ratsastamaan rata loppuun) eikä siinäkään tästä ole ollut haittaa. Tosin viimeisestä ratsastuskerrasta on jokunen vuosi aikaa, sittemmin koiraharrastus vei niin vahvasti mukanaan, ettei aikaa ja muita resursseja oikein enää siihen lajiin riittänyt.
No, nyt pitää toivoa, että lonkka toipuu tästä venyttelyshokista ja pystyn ensi viikolla menemään useammalle tunnille. Aikuisopiston baletti alkaakin vasta muutaman viikon kuluttua, joten kroppa toivottavasti ehtii sopeutua tiheämpään treenaamiseen. Onneksi olen nyt lomalla ja vapaalla syyskuun puoliväliin asti, ei tarvitse tähän päälle vielä töissäkin rehkiä.
Ps. Eksyin taas Dance Directin sivuille. Oikeasti, mulle pitää laittaa sinne joku esto kohta...
tiistai 20. elokuuta 2013
Toinen balettitunti
Tankosarjassa tehtiin samoja perusjuttuja (joiden oikeaoppisia termejä en nyt tähän hätään muista) kuin viimeksikin, nää on niitä jotka muistan kyllä yllättävän hyvin sieltä lapsuudesta. Siis muistan, miten ne pitäisi tehdä, ja sitten yritän saada vastahakoisia raajojani tottelemaan oikeaan suuntaan. Tässä tuleekin se päivän negatiivinen osuus: on hieman masentavaa, kun tietää mitä pitäisi tehdä, mutta kroppa ei siihen vain taivu. Tai jos hetken kuvittelee, että jalka on ojennettuna tai selkä suorana ja sitten vilkaisee peiliin... turha luulo! Toisaalta kuitenkin on lohdullista olla yli 30-v, osaan suhtautua itseeni realistisesti ja tiedän kuitenkin aina tekeväni parhaani.
Keskilattia meni melkolailla kuten viimeksikin, mutta nyt ei ehkä tullut samanlaista "hei tässä olen hyvä!" -fiilistä kuin viimeksi, ehkä se oli juuri se peiliin vilkaisu, joka pilasi illuusion... Rytmitajusta ei ole paljon iloa, jos muuten liikkuminen on jäykkää ja kömpelöä.
Kaiken kaikkiaan kuitenkin, hyvä tunti, hyvä treeni!
Ps. Stadilaisena on pakko todeta, ettei ole siistimpää treenipaikkaa, kuin Olympiastadion!
sunnuntai 18. elokuuta 2013
Syksyn lukujärjestys
Ma: 20-21 alkeet HTO
Ti: 20-21.15 alkeet HTO
To: 19-20.30 perus2 VAO
Lisäksi olen syyskuussa muutaman viikon vapaalla, joten saatanpa innostua ottamaan muutaman irtotunninkin sinne. Harmi, ettei aamutunteja ole tarjolla kuin yhtenä päivänä, sillä sellainen sopisi kyllä hyvin viikolle osuviin vapaapäiviin.
Hmm, olenko jotenkin liian innokas? Tuntuu vain, että tarvitsen kunnolla haastetta elämään, eikä yksi tunti viikossa tarjoa sitä riittävästi. Aikuisopiston kurssi on tosiaan jo aiemmin tanssineille. No, sen näkee sitten onko taso liian kova, mutta ajattelin, että tuossa on nuo alkeistunnit mukana tukemassa, niin ehkä se ei ole liian paha. Ja kun kuitenkin olen tanssinut aiemminkin, siitä nyt vain on muutama vuosi aikaa. Heh.
Lisäksi liikuntakalenterini pitää sisällään päivittäiset lenkit koirien kanssa sekä venyttelyt kotona, pari kertaa viikossa Xboxin avustamana tehtyä joogaa ja tarvittaessa muuta kotitreeniä. Työni taas pitää huolen lihaskunnosta. Huhhei. Toivottavasti tämä tuo sitä kaipaamaani energiaa pimeään talveen :).
tiistai 13. elokuuta 2013
Varustelähetys saapui!
Nopeasti sovitettuna leotardit ovat aavistuksen naftit (kaikki kokoa M, hieman jäävät pituudesta lyhyeksi), mutta ei niin pahasti, etteikö niitä voisi käyttää.
The Ensimmäinen Tunti
Olin hieman yllättynyt siitä, että opettaja ei pahemmin alustanut asentoja ja liikkeitä, käsien asentoa tosin enemmän kuin jalkoja. Minulle asiat eivät olleet uusia, joten pysyin kartalla hyvin, mutta täysin ummikkona olisin kyllä varmasti ollut pihalla. Tunnin rakenne oli kuitenkin kiva ja yllätyin kuinka paljon pidin keskilattiasarjoista. Etukäteen olin ajatellut, että tankotyöskentely olisi se ykkösjuttu, mutta keskilattialla pääsin hyödyntämään rytmitajuani ja siinä tuli onnistumisfiilis.
Keskimäärin olo oli kuin norsulla posliinikaupassa. Tunsin itseni valtavaksi amatsooniksi, kropaltani kun muistutan enemmän uimaria kuin balleriinaa. Ja olin varmasti koko porukan jäykin, yhtä venytysliikettä en edes pystynyt tekemään, sillä toinen lonkka ei vain asentoon taipunut. Kuitenkin venymistä oli jo tunnin aikana havaittavissa, vaikka melkoisen toivottomaksi tapaukseksi itseni luokittelenkin. Mutta koska jäykkyys on annettu syntymälahjaksi, niin yritän olla itselleni armollinen ja pyrin vain tekemään parhaani. Sekä tietenkin venyttelemään kotona mahdollisimman paljon.
Morning after, melko jäykkä fiilis. Onneksi ensi maanantain tuntiin on aikaa, jotta ehdin palautumaan ja venyttelemään. Varsinaisesti lihakset ei ole kipeät, harrastanhan liikuntaa muutenkin säännöllisesti, mutta kyllä tietää tehneensä jotain tavallisuudesta poikkeavaa.
Ps. Olin muuten ainoa, jolla oli leotard ja vaaleat trikoot...
lauantai 10. elokuuta 2013
Varusteita ja venyttelyä
Venyttely on nyt tällä viikolla ollut jokailtaisena ohjelmana. Samalla olen ajanut sisään tossujani. Siis tämä mun jäykkyyteni on jotain ihan omaa luokkaansa... Edistystä on kyllä tapahtunut jo ihan muutamana päivänä, mutta joka aamu on masentavaa herätä taas yhtä jäykkänä. Töissä kyllä huomaan, ettei esim takareidet kiristä ihan niin pahasti, mutta kumartuessa se sitten taas heti tuntuu, että kiristää. Lonkat, etenkin vasen, on niin kireät, että musta tuntuu melkein, että ne on betonia. Pitäisi varmaan jossain fyssarilla käydä avaamassa, vaan tokkopa siitäkään oikeasti mitään apua olisi. Musta rupeaa vähitellen tuntumaan, että tää on yksi syy, miksi lapsena lopetin tanssimisen (yksi on se, että aloitin ratsastuksen ja todennäköisesti tanssi jäi siinä sivussa pois). Mutta jotenkin mulla on nyt tullut sellainen muistikuva, että joku niissä balettitunneissa oli epämiellyttävää ja varmasti vihasin venyttelyä.
Tässähän on juuri se ongelma, että kun se venyttely on oikeasti aika epämiellyttävää, niin sitä ei sitten tee sitäkään vähää ja sitten se muuttuu yhä epämiellyttävämmäksi.Voi kun joku olisi lapsena ja nuorena vaikka pakottanut mut venyttelemään tunnin joka päivä, sillä olisi varmasti suuri vaikutus nykytilaan. Tosin veikkaan, että silloin olisin pitänyt sitä varmasti kidutuksena... Muutenhan minulla olisi voinut jonkinkaisia taipumuksia tanssijaksi ollakin, sillä olen varsin rytmitajuinen ja musikaalinen, lisäksi minulla on erityisesti musiikkiin liittyen erinomainen lihasmuisti, monesti opin askelkuviot muutamalla toistolla, jos saan ne yhdistettyä musiikkiin. No, se saattaa tietenkin olla, että muutaman balettitunnin jälkeen olen tästäkin erimieltä ja heitän tossut lopullisesti naulaan.
Mutta sitä ennen, jatkan tunnollisesti venyttelyharjoituksia.
tiistai 6. elokuuta 2013
Ensimmäiset varusteet
Normaalisti pukeudun farkkuihin tai mustiin housuihin, vihreään, turkoosiin tai ruskeaan yläosaan, mutta balettipukuni on vadelmanvärinen Capezion double strap camisole leotard, tossut ja trikoot on pinkit, myöskin Capezion, ja lisäksi ostin mustat shortsit sekä vaaleanharmaat säärystimet. Ostoslistalla on jossain vaiheessa lämmitin myös käsille ja hartioille, koska olen vilukissa. Eli vaikka arkiminäni ei olekaan pinkki, saa balettiminäni jatkaa sitä lapsuuteni vaaleanpunaista puuteriunelmaa.
Hauskaa oli kyllä huomata, että arkiminän ja balettiminän välille tulee selvä ero myös kokotaulukossa. Normaalimaailmassa olen hoikka ja ns. pieni, tavallisimmin kokoa S tai 34/36. Balettimaailmassa olen jättimäinen, kokoa vähintään M, jopa L/XL. Joten vaihtelua tämäkin :D. Strategiset mittani ovat siis 54kg/169cm.
Olen venytellyt ahkerasti nyt monena päivänä, mutta let's face the fact: olen ihan toivottoman jäykkä. En siis pelkästään lihaksista, vaan tuntuu että osa nivelistäkin on jäykkiä, mm. vasen lonkka tuntuu ottavan kiinni ihan pienimmästäkin. Tosin se positiivinen huomio on kuitenkin tehtävä, että lihaksisto selvästi vastaa venyttelyyn ihan toisella tavalla kuin joskus nuorempana, ehkä tästä on kiittäminen fyysistä työtä ja siitä seurannutta hyvää lihaskuntoa. Sinänsä hauskaa, että 33-vuotiaana olen koko elämäni parhaimmassa kunnossa. Toivottavasti saisin nyt tämän liikkuvuuden suhteen myös itseni parempaan tilaan. Pitää vain jatkaa venyttelyä sinnikkäästi, vaikka se tuntuu hetkittäin turhauttavalta (ja juuri sen takia se niin monesti jääkin, kun se on jotenkin niin epämiellyttävää...).
Nyt hypistelen noita ostoksiani ja jatkan venyttelyharjoituksia ensi maanantain balettituntia odotellessani.
maanantai 5. elokuuta 2013
Uutta blogia testaamassa
Blogissa tulen käsittelemään 30 ja risat naisen löytöretkeä sisäiseen balleriinansa. Takana on muutama vuosi balettitunteja lapsena, jopa kärkitossuilla, mutta sen jälkeen muut lajit veivät mukanaan yli 20 vuodeksi. Sitä en tiedä, mistä yhtäkkiä keksin kaivata takaisin tanssin pariin, mutta yhtäkaikki, ensimmäinen aikuisbalettitunti on edessä viikon päästä Helsingin tanssiopistolla.
Aikuisena baletin aloittanut kaverini sanoi, että kyllä se baletti sieltä kehosta löytyy uudelleen, mutta toistaiseksi olen löytänyt vain sisäisen rautakangen. Kaikki lihakset kiristävät ja pistävät pientäkin venytystä vastaan. Tavoitteenani onkin nyt venytellä joka ilta ja ottaa se osaksi tätä uutta elämää muutenkin. Ehkäpä kokeilla myös pilatesta tai jotain muuta liikkuvuutta lisäävää lajia. Mitään luontaista notkeutta minusta ei löydy. Sen sijaan rytmin- ja musiikin tajua, kohtalaista tasapainoa sekä suuri annos sisua minusta löytyy. En kuvittele, että minusta tulisi koskaan blogin nimeen viitaten primaballeriinaa, mutta joku häivähdys siitä olisi mukava löytää.
Puuteriunelmieni ballerina ei ole eteerinen keijukainen, vaan vahvuutta ja sitkeyttä huokuva tasapainoinen tanssija.